Savonlinnan Vuoriniemessä sijaitseva, 17,5 hehtaarin kokoinen Vuorijärvensuo on merkittävä pohjavesivaikutteinen suoalue. Alueella on runsaasti pohjaveden purkauspisteitä eli lähteitä ja siellä esiintyy edustavaa tihkupintalajistoa ja esimerkiksi vaarantunutta harsosammalta. Nykyään United Bankersin UB Metsä -rahaston omistuksessa oleva alue on vuosikymmeniä sitten ojitettu, mikä on sittemmin johtanut suon kuivumiseen turvekankaaksi ja pohjavesien purkautumiseen ojiin ja virtaamiseen ojia pitkin Vuorijärveen. Etelä-Savon Ely-keskus käynnisti ympäristöministeriön Helmi-ohjelman rahoituksella toteutetun Vuorijärvensuon ennallistamishankkeen yhteistyössä United Bankersin kanssa vuonna 2020. Ennallistamistoimet saatiin valmiiksi vuonna 2025, ja vuoden 2026 aikana tavoitteena on perustaa alueesta yksityinen suojelualue.

Vuorijärvensuon ennallistamisen tarkoituksena on ollut palauttaa suon vesitalous ojitusta edeltävään aikaan. Alueella on tehty monia kunnostustoimenpiteitä, kuten ojien täyttämistä veden pidättämiseksi suoalueella, veden virtaamista ohjaavia patoja ja virtausten palauttamista luonnollisille reiteille. Lisäksi alueen ojien luonnontilaisia piirteitä on palautettu. Toimenpiteillä on tavoiteltu alkuperäisen suoluonnon palautumista, vesielinympäristöjen ekologisen tilan parantumista sekä Vuorijärven ravinnekuormituksen hillitsemistä. Toimilla on siis saatu aikaan positiivisia vaikutuksia useisiin eri elinympäristöihin.

Vuorijärvensuo on oivallinen esimerkki siitä, kuinka ennallistamisella voidaan saada aikaan positiivisia luontovaikutuksia. Käytännössä ennallistamista on helpointa toteuttaa sellaisissa kohteissa, joissa vaikutukset alkavat näkyä nopeasti tehtyjen toimenpiteiden jälkeen ja joissa ennallistamisen avulla on saavutettavissa merkittäviä hyötyjä luonnolle. Vuorijärvensuon kaltaiset, aikanaan metsätalouskäyttöä varten ojitetut, puustonkasvultaan heikoksi jääneet suometsät ovat usein sopivia kohteita ennallistamiseen. Nämä alueet ovat metsätaloudellisesti vähätuottoisia, jolloin ennallistaminen ei tarkoita merkittävää luopumista hakkuutuloista, vaan pikemminkin heikosti tuottavan maa-alan muuttamista strategiseksi arvotekijäksi. 

Kuva: Vesa Kontio