Kuluttaja ei ilakoi

Mahdollisesti maailman jäyhin olento, suomalainen kuluttaja, jatkaa pitkään jatkunutta talvihorrostaan. Pakkastalven sähkön hintashokki, polttoaineiden hinnannousut ja geopoliittinen ahdistus pitävät kuluttajaluottamuksen umpijäässä. Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamusindikaattori on ollut positiivisella puolella viimeksi vuonna 2021 ja vuosina 2017–2018. Tämän hetken lukemia ei erityisesti tarvitse kommentoida. Uuden energiakriisin uhatessa keskuspankit joutuvat jälleen tarkkailemaan inflaatiopaineita, eivätkä koronnostot ole poissuljettuja. Hieman piristyneen asuntokaupan voi hyydyttää uudestaan edellä mainittu mahdollinen korkojen nousu ja keskustelunavaukset varainsiirtoveron poistosta (jos keskustelu ei johda mihinkään), eli kuluttajat ja asunnonostajat jatkavat möllöttelyä poteroissaan.

Tätä kirjoitettaessa Lähi-idän uusin sota on kestänyt kymmenen päivää. Eskalaatioriski on ilmeinen ja mitä tahansa voi vielä tapahtua, mutta totta kai toivomme, että sota jäisi lyhyeksi. Trumpin hallinto kohtaa suuria paineita muun muassa kaatuneiden sotilaiden ja polttoaineiden kallistumisen vuoksi. Poliittinen paine Washingtonissa kasvaa myös välivaalien lähestyessä ja markkinamyllerryksen mukana. Voi olettaa, että tästä kriisistä jää pitkät jäljet koko Lähi-idän alueelle. Mutta jos sota jää lyhyeksi ja öljyn hinta saadaan pidettyä kurissa, vaikutukset talouteen eivät välttämättä ole vakavat. Sodan pitkittyminen lieveilmiöineen (öljyn hinnannousu, terrorismi, sodan laajentuminen…) olisi se pahin skenaario.

Vielä kerran positiivisesti ajatellen, jos sota jää lyhyeksi ja öljyn hinta saadaan pidettyä kurissa, vaikutukset talouteen eivät ole vakavat. Iskut eivät sinänsä tulleet markkinoille yllätyksenä. Yhdysvaltain sotakoneiston lähestymistä Persianlahden suuntaan pystyi seuraamaan lähes reaaliajassa. Ehkä tämän vuoksi markkinaliikkeet jäivät alkuun vaisuiksi. Markkinat ovat ainakin toistaiseksi kestäneet tämän kriisin hyvin. Uutisotsikoita seuratessaan joku voisi ajatella, että pörssiromahdus on käsillä ja meklarit hyppivät ikkunoista. No, se useasti mainittu markkinoiden teflonpinta on taas kerran osoittautunut kestäväksi: S&P500 -indeksi on laskenut huipuistaan kolme prosenttia, ei siis yhtään mitään, ja samaan aikaan turvasatamana tunnettu dollari on vahvistunut. Luonnollisesti lentoyhtiöt ja muut matkailuun liittyvät toimialat ovat olleet enemmän paineessa, samoin luksustuoteyhtiöt (oletan, että muun muassa Dubain ostoskeskuksissa on hiljaisempaa jonkin aikaa). 

Tekoälyyn liittyvä hermostuneisuus on jatkunut. Huolet ovat levinneet eri toimialoille sen mukaan, miten tekoälyn odotetaan vaikuttavan eri liiketoimintoihin. Erityisesti ohjelmistoyhtiöt ovat olleet suurimpien kärsijöiden joukossa. Isot teknologiayhtiöt jatkavat massiivisia tekoälyinvestointejaan, osin lainarahalla. Lisäksi pitkään sijoittajien suosiossa ollut private credit -markkina on ottanut kovasti osumaa (private credit -markkinan ongelmat liittyvät erityisesti tekoälyn vaikutuksiin ohjelmistoyhtiöissä). Jonkin verran huolta herättää myös Yhdysvaltain työmarkkina. Maatalouden ulkopuolisten uusien työpaikkojen määrä oli helmikuussa kuukausitasolla viidennen kerran miinuksella viime kesän jälkeen.

Hesuli (Helsingin pörssi) muuten kellotti uudet all-time-high’t helmikuun lopussa juuri ennen iskuja Iraniin. Ukrainan kriisin alkuhetkien pohjista nousua on tullut viisikymmentä prosenttia. Eli geopolitiikka kuitenkin, pitkässä kuvassa, taitaa jäädä muiden asioiden jalkoihin. Kaikista synkistä asioista huolimatta toivotan lukijoillemme mukavaa kevättä!